Perintö- ja lahjavero

Perintönä, testamentilla tai lahjana saadusta omaisuudesta on maksettava joko perintövero tai lahjavero valtiolle. Näistä veroista määrätään perintö- ja lahjaverolaissa.

Molemmat verot ovat progressiivisia, eli veroprosentti nousee perinnön ja lahjan arvon kasvaessa. Molemmissa veroissa on kaksiveroluokkaa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän tai lahjanantajan puoliso, (avopuoliso, mikäli heillä on yhteisiä lapsia), omat ja aviopuolison lapset ja lastenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat. Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut perinnön, testamentin tai lahjansaajat.

Perintövero

Vainajan jälkeen laadittava perukirja on käytännössä perintöveroilmoitus. Perukirjan pohjalta määrätään perintövero. Mikäli vainajan ei ole kuollessaan asunut Suomessa, perukirjaa ei välttämättä tarvitse tehdä, mutta silloin on tehtävä erillinen perintöveroilmoitus.

Perintöveroa peritään vasta, mikäli perinnön arvo on 20.000euroa tai enemmän.

‍

Katso perintö- ja lahjaverotaulukot täältä

Kokeile lahjaverolaskuria vero.fi sivustolla kilkkaamalla tästä

Kokeile perintöverolaskuria vero.fi sivustolla kilkkaamalla tästä

‍

Perintöveroon liittyy vähennyksiä:

1.    Puolisovähennys on 90.000 euroa. Koska perintövero lasketaan vasta 20.000 euron perinnöistä, niin käytännössä puolisomaksaa perintöveroa vasta saadessaan 110.000 euron perinnön tai testamenttisaannon.

a.    Esimerkki 1: Lapseton pariskunta omistaa omakotitalon, jonka arvo on 210.000 euroa eikä heillä ole muuta varallisuutta. Toisen puolison kuollessa leski saa 105.000 arvoisen perinnön. Puolisovähennyksenjälkeen perintövero lasketaan 15.000 eurosta. Leski ei maksa perintöveroa, koska perintövero menee vasta jos perintö on 20.000 euroa tai enemmän.

b.    Esimerkki 2: Lapseton pariskunta omistaa omakotitalon, jonka arvo on 300.000 euroa eikä heillä ole muuta varallisuutta. Toisen puolison kuollessa leski saa 150.000 arvoisen perinnön. Puolisovähennyksen jälkeen perintövero lasketaan 60.000 eurosta ja leski maksaa perintöveroa 3.500 euroa

2.    Alaikäisyysvähennys on 60.000 euroa ja sen saa perillinen, jolla perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oli oikeus periä perinnön jättäjä ja joka tuolloin ei ollut täyttänyt 18 vuotta. Alaikäinen ei saa tätä vähennystä, jos hän ei ole lain mukaan lähin perillinen perinnönjättäjälle. Esimerkiksi jos isovanhemmat määräävät testamentilla lastenlapsille varoja ja täten ohittavat elossa olevat lapsensa, nämä alaikäiset lapsenlapset eivät saa vähennystä hyödykseen. Samoin, jos lapsen vanhemmat luopuvat perinnöstä omien vanhempiensa jälkeen, alaikäiset lastenlapset eivät voi hyödyntää vähennystä.

Perintöveron määrään voi vaikuttaa etukäteen hajauttamalla joko ajallisesti tai perinnönsaajien määrää lisäämällä, tai jälkikäteenluopumalla perinnöstä.

‍

Perintöveroon voi vaikuttaa etukäteen hajauttamalla joko ajallisesti tai perinnönsaajien määrää lisäämällä,

1.    luovuttamalla eli lahjoittamalla omaisuutta etukäteen. Lahjansaaja joutuu heti maksamaan lahjaveron. Lahjaveroa pienentää hallintaoikeuden määrääminen muulle kuin omistusoikeuden saajalle

2.    tekemällä testamentin,

a.    jolla jäämistö jaetaan useammalle taholle, esimerkiksi lapsille ja lastenlapsille, jolloin testamentinsaajien saamanvarallisuuden arvo pienenee ja yhteenlasketut perintöverot jäävät alhaisemmiksi. Esimerkiksi lapselle määrätään omistusoikeus kesämökkiin, mutta lahjanantajille, sisaruksille tai lapsenlapsille määrätään hallintaoikeus.

b.    jossa omaisuuteen määrätään hallintaoikeus muulle kuin omaisuuden saajalle. Esimerkiksi lapselle määrätään omistusoikeuskesämökkiin, mutta leskelle, sisarukselle tai lapsenlapselle määrätään hallintaoikeus.

Jälkikäteen perintöveroon vaikuttaminen onnistuu ainoastaan luopumalla perinnöstä.

1.    jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, niin jäämistö menee perintökaaren mukaan lähimmälle perilliselle. Perillinen voi kuitenkin luopua perinnöstä, jolloin perintö menee eteenpäin ja silloin yksi verotuskerta jää väliin. Jos perillisellä on useampia sijaantuloperillisiä, niin silloin toteutuu hajauttamisen vaikutus ja kokonaisverotus pienenee. Esimerkiksi isovanhemman kuollessa lapsi luopuu perinnöstä, jolloin perintö menee lapsen lapsille.

Täytyy kuitenkin muistaa, että testamentteja tai lahjakirjoja ei tehdä vain verotuksellisista syistä, koska silloin verotuksellisestihyvä lopputulos voi olla muuten hankala ja johtaa riitoihin esimerkiksisisarusten kanssa. Lahjoittaminen alaikäisille voi myös aiheuttaa hankaluuksia, sillä yli 20.000 euron lahjojen osalta vanhemmat joutuvat kirjanpitovelvollisiksi Digi- ja väestötietovirastolle.