Perinnönjako ja testamentin toimeenpano

Nykyään perunkirjoituksen jälkeen suositellaan tehtäväksi perinnönjako mahdollisimman pian. Jos kuolinpesään kuuluu leski, ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus, jossa sovitaan, mitä leskelle kuuluu ja mitä jää vainajan jäämistöön. Tämän jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako.

Jos vainaja on tehnyt testamentin, niin erityismääräykset, legaatit, tulee täyttää ennen perinnönjakoa, muut määräykset perinnönjaossa. Toki tästäkin asiasta on voitu määrätä toisin testamentissa.

Ennen kuolinpesät jätettiin jakamattomiksi hyvinkin pitkiksi ajoiksi, jolloin jakamattoman kuolinpesän sisälle saattoi muodostua useita kuolinpesiä. Käytännössä perinnönjakojen tekemättä jättäminen on johtanut tilanteiden ja jakojen mutkistumiseen.

Lesket saattavat yhä pelästyä lasten jakovaatimuksia, vaikka monesti jaossa on kyse etenkin lesken oikeusturvasta. Lain mukaan leskelle kuuluu elinikäinen asumisoikeus puolisoiden yhteisessä kodissa ja jakosopimuksessa tämä oikeus voidaan määritellä tarkemmin. Jos pesään kuuluu muutakin omaisuutta kuin asunto, leskelle kannattanee osituksessa yleensä siirtää omistusoikeus koko asuntoon, ja lapset saavat osuuteensa muuta varallisuutta. Näin leski voi itsenäisesti määrätä omasta asumisestaan.

Perinnönjaon muotomääräykset on laissa tarkkaan säädelty. Perinnönjaossa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset erilaiset veroseuraamukset.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada kuolinpesä jaetuksi. Sopimusjako tehdään siten, että kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoituksellaan hyväksyvät jaon ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta. Jos sopimukseen ei päästä, pesänosakas voi hakea pesänjakajan määräämistä, jolloin päätösvalta jaosta siirtyy pesänjakajalle.

« Takaisin