Edunvalvontavaltakirjat

Uskallamme väittää, että edunvalvontavaltakirja on asiakirja joka vaikuttaa omaan ja läheistesi elämänlaatuun, jos oma toimintakyky syystä tai toisesta heikkenee. Edunvalvontavaltakirjalla päätät itse, kuka hoitaa omaisuuttasi ja muita henkilökohtaisia asioitasi, mikäli esimerkiksi sairastut niin, että et enää itse kykene tekemään päätöksiä samalla tavalla kuin ennen.

Oman toimintakyvyn heikkeneminen ei katso ikää. Edunvalvontavaltakirja ei siis ole asiakirja, johon ainoastaan ikäihmiset voivat joutua turvautumaan vaan yhtä lailla nuoremmat saattavat joutua onnettomuuteen tai sairastua.

Edunvalvontavaltakirja rakentuu itsemääräämisoikeuden ja yksilön kunnioittamisen periaatteelle. Monesti valtuutettuina toimivat puolisot tai lapset, jotka käytännössä muutenkin joutuisivat hoitamaan asioita. Valtakirjan ideana on toimia arjen apuna – se voi antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa muun muassa pankki- ja veroasioita, päättää asumismuodosta tai annettavasta hoidosta. Edunvalvontavaltakirja on kuitenkin hyvin monitahoinen asiakirja ja se nivoutuu asiakkaan halutessa myös perintöoikeudelliseen suunnitteluun.

Edunvalvontavaltakirja olisi syytä tehdä esimerkiksi

  • silloin kun otetaan suuri asuntolaina, perheeseen tulee lapsia ja ns. ruuhkavuodet ovat vasta edessäpäin. Tässä yhteydessä on aina mietittävä myös testamentin tarpeellisuutta.
  • kun saadaan diagnoosi sairaudesta, joka voi heikentää omaa toimintakykyä
  • avioehtosopimuksen teon yhteydessä
  • testamentin teon yhteydessä
  • silloin kun mieleen tulee ajatus ’tarvitsisiko tulevaisuuden eteen tehdä jotain’.

Valtakirjassa on syytä ottaa huomioon monipuolisesti tilanteet, joissa valtakirjaa käytetään. Samoin on syytä varautua tilanteeseen, että valtuutettu on estynyt tai esteellinen hoitamaan tehtävää.

Valtuutettu ei ole tilivelvollinen toiminnastaan maistraatille tai mahdollisille perillisille, ellei valtakirjaan tällaista määräystä laiteta.

Valtakirja tulee säilyttää niin, että se löytyy alkuperäisenä tarvittaessa. Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan vasta kun se on vahvistettu – ja edellyttää, että laatija ei todellakaan enää pysty hoitamaan asioitaan. Valtakirjan voi antaa heti valtuutetulle, jonka vastuulle jää asiakarjan säilyttäminen. Tällöin kuitenkin valtakirjan muuttaminen on hankalampaa. Suositeltavampaa on, että valtuuttaja itse säilyttää valtakirjan esimerkiksi pankin asiakirjasäilytyksessä, johon valuutetulla on käyttöoikeus. Valtuutettu voi tarvittaessa hakea valtakirjan pankin asiakirjasäilytyksestä.

Edunvalvontavaltakirjoihin liittyvä lainsäädäntö on nuorta, laki tuli voimaan vasta vuonna 2007. Tätä ennen käytettävissä oli ainoastaan holhoustoimilain keinot, joissa maistraatin valvonnalla ja luvilla on suuri merkitys. Yhä edelleen turvaudutaan holhoustoimilakiin, mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty tai valtakirjassa ei ole otettu kaikkia vastaan tulevia ongelmia huomioon.

 

« Takaisin